Töölö Brass on helsinkiläinen ammattilaisista, ammattiopiskelijoista ja pitkälle harrastuksessaan edenneistä vaskisoittajista koostuva torvisoittokunta, brass band. Yhtye on kokoonpanoltaan samanlainen kuin perinteinen englantilainen brass band. Töölö Brass tekee arvokasta yhteistyötä Suomessa muiden yhtyeiden ja musiikkioppilaitosten kanssa. Tänä syksynä sen johtajankorokkeelle on lisäksi astunut uusi kapellimestari.

Saaren perhe sai alulle

Töölö Brass perustettiin vuonna 1980. Juhani ja Jouko Saari sekä muutamat muut innokkaat harrastajat halusivat koota laadukkaan englantilaiseen brass band –traditioon pohjautuvan torvisoittokunnan Helsinkiin. He saivatkin kutsuttua mukaansa joukon ammattimuusikoita Helsingin orkestereista sekä Pelastusarmeijan brass bandin soittajia. Jouko Saari toimi tuohon aikaan myös Lahden kaupunginorkesterin kapellimestarina.

Saaren jälkeen Töölö Brassin kapellimestarin korokkeella ovat seisoneet vuorollaan Hannu Koivula, Reima Jaatinen, Tom Bildo sekä Olli Pitkänen. Syksyllä 2003 orkesteri on saanut uuden kapellimestarin jatkamaan perinnettä. Tämä mies on Annantalon Puhallinorkesterista ja Yle Radio yhden musiikkitoimituksesta tuttu pasunisti Klaus Pylkkänen. Töölö Brassin puheenjohtajan paikkaa pitää tällä hetkellä Ralf Bildo. Puheenjohtajina ennen häntä ovat toimineet Tarja Hakonen, Taisto Hyytiäinen sekä Tapani Karppinen.

Brass Band taipuu moneen. Se on hieno kokoonpano, jonka helsinkiläisversio haluttiin jo alusta saakka rakentaa sekä ohjelmistoltaan että soittajistoltaan mahdollisimman laadukkaaksi. Ennen Töölö Brassia Helsingissä torvisoitosta vastasi mm. Kaartin Soittokunnan soittajista koostunut Helsingin Torvisoittokunta. Tämä orkesteri soitti vuosina 1901-1918 kun Kaartin Soittokunnan toiminta oli kielletty. Brass Bandeja Helsingissä toimii tänä päivänä Töölön lisäksi säännöllisesti ainoastaan Pelastusarmeijan yhteydessä ja heidänkin yhtyeensä ei ole aivan täysimittainen.

Brass Band

Brass Band -traditio syntyi Englannissa 1870-luvulla. Kokoonpanoksi on vakiintunut 28 soittajan orkesteri: 4-5 soolokornettia, es-kornetti, yksi es-kornetti, yksi ”ripiano” stemmaa soittava Bb-kornetti, kaksi kakkoskornettia (in Bb) ja kaksi kolmoskornettia (myös Bb-vireisiä). Alttosektion muodostavat flyygelitorvi ja kolme alttotorvea. Lisäksi tarvitaan kaksi tenoritorvea, kaksi baritonitorvea, kolme pasuunaa (joista yksi bassopasuuna) sekä kaksi Eb -tuubaa ja kaksi Bb -tuubaa. Jotta orkesteri olisi täydellinen mukaan tarvitaan vielä muutama lyömäsoittaja.

Tarkkana saa olla erityisesti brass bandin soittimien nimitysten kanssa. Englantilaiset ovat näin suomalaisesta näkökulmasta tehneet asian hankalaksi koska he kutsuvat esimerkiksi alttotorvea tenor horniksi. Tenoritorvi on puolestaan nimeltään baryton ja meikäläistä baritonitorvea kutsutaan euphoniumiksi.
- Muistan kun Helsingissä järjestettiin suuri vaskisymposium. Baritonitorvisolistiksi oli englannista pyydetty baritonisolistia. Paikalle saapui nätti tyttö –mutta tenoritorven kanssa, kertoo Ralf Bildo.

Kilpailut

Töölö Brassin tekemät ulkomaanmatkat ovat usein olleet kilpailumatkoja. Niitä on tehty muun muassa Englantiin ja Sveitsiin. Brass Bandien kansallisiin ja kansainvälisiin kisoihin voi osallistua yleensä vasta tiukkojen karsintojen jälkeen. Töölö Brass on kuitenkin ainoana suomalaisena brass bandina osallistunut kilpailuihin ilman karsintoja.
- Englannissa ollaan ihan hulluja kilpailujen kanssa. Kansallisista kilpailuista karsitaan kaksitoista parasta soittokuntaa finaaliin, joka käydään syksyllä Royal Albert Hallissa, kertoo Ralf Bildo.
Kansallisiin karsintoihin vuosittain ottaa osaa noin kuusisataa soittokuntaa eri puolilta Britanniaa. Kaiken kaikkiaan Englannissa soittokuntia on noin 1500.
- Ruotsissakin brass bandeja on parisenkymmentä, laskeskelee Bildo.

Töölö Brass osallistui ensimmäistä kertaa kilpailuihin Nottinghamissa vuonna 1989. Tuolloin orkesteri osallistui niin kutsuttuun ykkössarjaan, jossa menestystä ei tullut. Ykkössarjaan perinteisesti osallistuvat vahvat brass band -maat kuten Englanti, Hollanti, Sveitsi, Belgia, Norja ja Ruotsi, joten kilpailu on kovatasoinen:
- Orkesterimme soitti kyllä hyvin, mutta palkintoa emme saaneet, harmittelee Bildo.

Myöhemmin brass band -kilpailuihin on saatu mukaan myös kansainvälinen sarja, johon yhtyeet saapuvat yleensä maista joissa brass band –traditio ei ole niin voimakas kuin ykkössarjan maissa. Osallistuneet soittokunnat ovat olleet kotoisin Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Itävallasta ja jopa Kroatiasta. Suomea on mittelöissä edustanut Töölö Brass.
- Tässä sarjassa olemme useasti tulleet toiseksi, mutta koskaan emme ole vielä voittaneet, kertoo menestyksestä Ralf Bildo.
Kilpailuihin osallistumisessa on sekin hyvä puoli, että niissä pääsee soittamaan suurissa ja hienoissa konserttisaleissa.
- Montreaux´ssä on aivan upea konserttisali, muistelee Sveitsin kilpailumatkaa Ralf Bildo.

Konsertteja

Töölö Brassin erikoisimpia tehtäviä on ollut vuonna 1985/86 toteutettu Ruotsalaisen teatterin näytelmä Kusinen från Batavia. Orkesteri esiintyi yhteensä noin 50 näytöksessä, joten työtä riitti. Tänä syksynä samaa esiintyvän taiteilijan herkkua on saanut maista Tampereen työväenyhdistyksen soittokunta Tampereen työväen teatterin näytelmässä Suu messingillä (Brassed off). Näytelmä perustuu samannimiseen elokuvaan, jonka aiheena on kuin onkin torvisoittokunta ja sen vaiheet Pohjois-Englantilaisessa hiilikaivoskaupungissa.
- Olemme itse asiassa suunnittelemassa konserttia Tampereen konservatoriolle kevääksi Brassed off-elokuvan musiikista, paljastaa Bildo.

Ulkomailla orkesteri on vieraillut kilpailumatkojen lisäksi myös konsertoiden. Ensimmäisen kerran ulkomaille orkesteri matkasi Ruotsiin ja pian sen jälkeen seurasi eksoottinen viikon bussimatka Neuvosto-Eestiin. Näiden matkojen lisäksi Töölö Brass on käynyt Sveitsissä 1990-luvun loppupuolella.

Varsinkin Töölö Brassin alkuaikoina tehtiin paljon yhteistyötä ruotsalaisen Solna Brassin kanssa. He olivat ikään kuin mallisoittokunta, kun suomalaista brass band –kulttuuria alettiin laittaa kasaan. Solna Brass on ollut ystävä ja yhteistyökumppani. Heiltä Töölö Brass on saanut lainaan nuotteja ja neuvoja muutenkin.
- Kymmenvuotisjuhliimme orkesteri saapui konsertoimaankin, Ralf muistelee.

Sunnuntaina harjoitellaan

Sunnuntaisin Helsingin Töölön kaupunginosassa Helsingin Aikuisopiston tilat raikavat torvisoitosta. Töölö Brassin harjoituspäiväksi on muodostunut sunnuntai hyvin käytännöllisistä syistä:
- Useat soittajamme ovat ammattilaisia tai opettajia, joilla työt painottuvat iltaan. Orkesterin toiminta on pyritty pitämään säännöllisenä ja joka vuosi konserttien lähestyessä toimintaa tiivistetään tai pidetään viikonloppuleiri jossain, kertoo puheenjohtaja Bildo orkesterin harjoituskäytännöistä.

Tällä hetkellä Töölö Brass on täysimittainen Brass Band. Tiettyihin soittimiin on kuitenkin ajoittain ollut vaikeaa löytää soittajia.
- Akatemian trumpettiopiskelijoista ei monikaan lähde mukaan. Kornettistemmat ovat raskaita ja ne eivät kaikille passaa, näpäyttää Bildo.
Töölö Brassin konserttimestarin paikalla niin sanottua principal solo cornettia on soittanut pitkään Erkki Haunio. Ralf Bildo kehuu hänen hoitaneen ihailtavalla tavalla haastavien ja fyysisesti raskaiden kornettistemmojen lisäksi kaikki soolot.

Ajoittain myös tuubisteista on pulaa ja pasunistienkin vähyys on ongelmana.
- Ja lyömäsoittajista on aina pulaa. Siinäkään kun ei kuka tahansa pärjää, kertoo Bildo.
Soittajien keski-ikä Töölö Brassissa on noin 40 vuotta. Tällä hetkellä nuorin soittaja on 18-vuotias ja opiskelijoita on rivissä useita.

Kuinka sitten orkesterin jäseneksi pääsee? Ralf Bildo neuvoo vain rohkeasti ilmaisemaan kiinnostuksensa ja ottamaan yhteyttä. Orkesteriin pääsee mukaan, jos vapaita paikkoja vain löytyy. Brass Band pyritään pitämään balanssissa ja siksi sen soittajamäärä ei voi paljoa joustaa. Stemmoja voi tietysti tarpeen tullen tuplata, mutta säveltäjät ja sovittajat tietenkin perustavat työnsä vakiokokoonpanolle.
- Tänä syksynä mukaamme tuli kauppakorkealla opiskeleva englantilaistyttö kakkoskornettiin. Meillä oli juuri sopivasti paikka avoinna, kertoo Ralf Bildo.
Koesoittoja orkesteriin ei järjestetä. Vaskisoittajien piirit ovat sen verran pienet, että joku aina tuntee kuitenkin uudenkin soittajan.
- Ketään ei ole tarvinnut lempata ulos orkesterista, nauraa Bildo

Muualla Suomessa

Brass bandeja on Töölö Brassin lisäksi toiminnassa enemmän tai vähemmän säännöllisesti Ylivieskassa, Kouvolassa, Kokkolassa ja Helsingissä. Vaikeutena tuntuu olevan jatkuvan, säännöllisen toiminnan järjestäminen. Se on Bildon mielestä hieman yllättävääkin:
- Usealla paikkakunnalla toimii kuitenkin seitsikoita. Siitä olisi helppo laajentaa Brass Band, neuvoo Bildo.

Ylivieskassa soittaa ja harjoittelee tällä hetkellä brass band Markus Seppälän johdolla. Töölö Brassia ja ylivieskalaisia yhdistää torvisoiton lisäksi ystävyys ja yhteistyö. Niinpä kevätkaudella 2004 orkesterit ovat päättäneet soittaa yhdessä konsertin. Tätä brass band –herkkua on luvassa tarkemmin tammi-helmikuun vaihteessa.

Töölö Brass sai Suomen Musiikkioppilaitosten liiton vuonna 2001 järjestämästä Vaskivuodesta kimmokkeen esitellä vaskisoittoa musiikkiopistoissa eri puolilla Suomea. Virallisen Vaskivuoden aikana ja sen jälkeen orkesteri on käynyt konsertti- ja luennointimatkoilla ainakin Savonlinnassa, Mikkelissä, Turussa ja Porissa. Orkesterin vierailuun kuuluu konsertti ja esitelmä vaskisoitinten sekä torvisoittokuntien kehityksestä. Esittelymatkalle lähteminen on aina oman vaivannäön takana, mutta se kannattaa:
- Pienemmällä paikkakunnalla lehdet kirjoittavat paljon ja sitä kautta orkesteri saa näkyvyyttä, kehuu Ralf Bildo jääden toiveikkaana odottamaan kutsua konsertoimaan uusille paikkakunnille.

Minna Kajander