17.5.2025 Myyttisiä kuvia ja musiikin juhlaa Temppeliaukion kirkossa

Töölö Brass solisteineen juhlistaa kapellimestarinsa Elias Seppälän 50-vuotista uraa esittävän musiikin parissa konsertissaan Temppeliaukion kirkossa 17.5.25 klo 18.30.

Konsertin ohjelmassa on mm. Töölö Brassin tilausteoksen, Juha Piston "Myyttisiä kuvia", kantaesitys.

Solisteinamme Maria Morfin Venäläinen (sello) ja Kasperi Sarikoski (pasuuna).

Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelman hinta 15€.

Konsertin teokset:

Jukka Linkola, sov Elias Seppälä: Wedding Music for Symphonic Wind Orchestra (1998), osa 3: The Ceremony

Max Bruch, sov. Bram Gay: Kol Nidrei

Juha Pisto: Myyttisiä kuvia (Mythic Images), k.e., Töölö Brassin tilausteos

1.      Sampo (The Wealth-Making Machine)

2.      Äidin suru (Mother's Grief)

3.      Tietäjä (The Wise Man)

-- väliaika --

Gordon Langford: Rhapsody for Trombone and Brass Band

Philip Sparke: The Year of the Dragon

1. Toccata

2. Interlude

3. Finale

Mukana on siis jotain aivan uutta: Töölö Brass tilasi tähän konserttiin säveltäjä Juha Pistolta teoksen Myyttisiä kuvia, jonka hän on omistanut Eliakselle.

”Olen ensinnäkin Juhalle kiitollinen, että hän tarttui pyyntööni tilaussävellyksestä. Yhteisen taustan tuntien luotin Juhan taitoihin kirjoittaa brass bandille, vaikkei hän aiemmin tälle kokoonpanolle ole kirjoittanutkaan. Myyttisiä kuvia on aidosti suomalainen ja suomalaiseen kulttuurin nivoutuva sävellys, joka kuitenkin sisältää ja kunnioittaa aitoja brass band traditioita. On hienoa työskennellä tämän teoksen parissa ja saada kantaesittää teos taidokkaiden töölöbrassilaisten kanssa”, Elias ylistää.

Myyttisiä kuvia Piston kynästä

Juha Pistolla on Eliaksen kanssa yhteistä ainakin ansiokas sotilasmuusikon ura. Vuodesta 2013 alkaen Pisto on toiminut freelancerina ja omistautunut säveltämiselle. Hänen sävellyksensä Leu’dd voitti vuonna 2007 K.H. Pentti -sävellyskilpailun. Piston teosluettelosta löytyy esim. sinfonia, konserttoja, messu, kantaatteja, sekä musiikkia erilaisille kamarikokoonpanoille ja soolosoittimille.

Piston omien sanojen mukaan: ” Säveltäjänä minua kiinnostaa erityisesti harmonia, sointivärit ja -tehot. Harmonia-ajattelun kehittäminen on kontrapunktin ohella niitä asioita, joita säveltäjä voi opiskella koko elämänsä ajan. Ajattelen, että sävellyksen dramaturgiassa harmonialla on merkittävä, jollei merkittävin rooli.”

Myyttisiä kuvia on kolmiosainen orkesteriteos brittiläistyyppiselle brass bandille. Sävellyksen inspiraationa on Kalevala ja sen mytologia, erityisesti Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset.

”Brass bandille kirjoittamiseen oli aluksi hieman totuteltava. Oma tyylini on hyvin usein kamarimusiikillista ja satsi ohutta. Brass band soundin yksi keskeinen, tunnistettava ominaisuus on massamaisen sointivärin ja resonanssien hyödyntäminen lukuisia tuplauksia käyttämällä. Tämä vaati itseltäni hieman totuttelua. Toisaalta halusin kirjoittaa ja orkestroida tälle kokoonpanolle myös traditiosta poiketen, sekä koettaa esim. harmonisin valinnoin tuoda jollain tapaa esiin suomalaisen puhallinmusiikin omaleimaisuutta”, Pisto paljastaa.

Teksti: Marjukka Hietaniemi

Maria Morfin Venäläinen syntyi Meksikossa vuonna 2003, jossa Marian äiti Niina toimi mm. musiikin opettajana. Maria päätti lapsena, että hänen soittimensa on sello tai ei mitään. Suomeen muutettuaan hän aloitti 7-vuotiaana sello-opinnot Kotkan seudun musiikkiopistossa Baiba Anderssonin johdolla. Vuonna 2016 hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian sellon nuorisokoulutukseen, ja nykyään hän opiskelee sen solistisella linjalla Marko Ylösen johdolla. Maria oli Selloakatemian oppilas vuosina 2020-2022. Mestarikursseilla Mariaa ovat opettaneet sellon taitajat Arto Noraksesta Andreas Brantelidiin.

Maria on jo voittanut Salon ja Porvoon sellokilpailut ja soittanut mm. Kymi Sinfoniettan ja Sibelius-Akatemian kamariorkesterin solistina. Kesällä 2022 hän oli Kaakon kamarimusiikin, Nauvon kamarimusiikkipäivien, Hauhon musiikkijuhlien, Kesä VirratSoi-festivaalin ja Lemin musiikkijuhlien vuoden nuori taiteilija. Lukuisten omien resitaalien joukosta voi mainita myös esiintymiset Kauniaisten musiikkijuhlilla ja Porvoo-Borgå -festivaalilla.

Maria soittaa OP:n Taidesäätiön omistamaa Nicolas Lupot -selloa vuodelta 1795.

Helsinkiläinen Kasperi Sarikoski (s. 1988) tarttui pasuunaan kahdeksanvuotiaana ja aloitti musiikin perusopinnot Pop & Jazz Konservatoriolla vuonna 1997 opettajanaan Mircea Stan. Tämän jälkeen hän siirtyi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ja lopulta akatemian jazzmusiikin osastolle. Tehtyään välillä vaihto-opintoja Pariisin konservatoriolla hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2013. Vuosina 2017-19 Sarikoski täydensi opintojaan suorittamalla artistidiplomin The Juilliard Schoolissa, New Yorkissa.

Sarikoski on parin vuosikymmenen ajan työskennellyt laaja-alaisesti pasunistina Suomen musiikkikentällä. Erityisesti jazzmuusikkona kunnostautuneena hän on soittanut monissa jazzyhtyeissä, kuten Jukka Linkola Tentet, Teddy’s Westcoasters, Jukka Perko Hurmio 2.0 ja Max Zenger Globus. Kansainvälisistä kokemuksista mainittakoon esiintymiset Duke Ellington Orchestran, Stockholm Jazz Orchestran sekä Jazz at Lincoln Center Orchestran ja Wynton Marsalisin kanssa. Klassisella puolella Sarikoski on toiminut vasta muutaman vuoden, mutta on ehtinyt keikkailla muun muassa Radion sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden sekä Helsinki Symphonic Brassin riveissä. Hän on myös vuonna 2020 perustetun Helsinki Trombone Quartetin jäsen.

Omaa musiikkiaan Sarikoski on julkaissut kaksi levyllistä; Essence vuodelta 2015 ja 3 + 1 vuodelta 2020. Aiempia solistiesiintymisiä Sarikoski on tehnyt muun muassa UMO Helsinki Jazz Orchestran, Sointi Jazz Orchestran sekä Kirkkonummen kamariorkesterin kanssa.

Vuonna 2019 Sarikoski sai UMO:sta pasuunan äänenjohtajan paikan ja toimii siellä päätoimisesti.

Juha Pisto: Myyttisiä kuvia (2025) - esittely:

Myyttisiä kuvia on kolmiosainen orkesteriteos brittiläistyyppiselle Brass Band kokoonpanolle. Sävellystilauksen idean takaa löytyy maamme puhallinmusiikkikentällä pitkään ja monipuolisesti vaikuttanut, tällä hetkellä Töölö Brassin kapellimestarina toimiva Elias Seppälä.

Brass Band on suomalaisessa puhallinmusiikkikulttuurissa hieman oudompi kokoonpano. Erityisen suosittu se on Englannissa, Alankomaissa, sekä Norjassa ja Ruotsissa. Säännöllisesti toimivia Brass Band-kokoonpanoja on Suomessa tällä hetkellä ainoastaan Aura Brass Turussa ja Töölö Brass Helsingissä. Myyttisiä kuvia on ensimmäinen aidolle Brass Bandille säveltämäni teos.

Sävellys on kolmiosainen, mutta osat voidaan soittaa attacca, eli yhteen ilman taukoja.

Koska Brass Band repertuaari on pääosin muualla kuin Suomessa sävellettyä, halusin tämän teoksen pohjavireeksi jotakin supi suomalaista. Mikäpä olisi suomalaisempaa kuin Elias Lönnrotin kokoama Kalevala myyttisine tarinoineen. Kansalliseepoksemme mytologiasta ovat eri taiteenalat ammentaneet sisältöjä ja inspiraatiota jo vuosisatoja ja ammentavat edelleen.

Tässä sävellyksessä lähdin liikkeelle taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan romanttisista Kalevala-aiheisista maalauksista ja niiden herättämistä soivista mielikuvista. Kyseinen lähestymistapa ei ole säveltaiteessa mitenkään uniikki. Tunnetuin kuvataiteen ja musiikin ”parisekaviesti” lienee Modest Musorgskin alun perin pianolle sävelletty Näyttelykuvia, joka sai innoituksen Musorgskin hyvän ystävän Viktor Hartmannin maalauksista. Kymmenosaisessa teoksessa säveltäjä kuvaa vierailuaan taidenäyttelyssä. Kävellään taululta taululle, tutkitaan töitä kauempaa ja lähempää, viipyillään, istuskellaan ja pohdiskellaan eri aiheista syntyneiden maalausten tuottamien tunteiden ja mielikuvien vaikutuspiirissä. Myyttisiä kuvia on idealtaan samankaltainen. Mielessäni oli muutamia Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia, joita katselemalla ja tutkimalla muusikon mielen kielet alkoivat resonoida.

Ensimmäinen osa on Sampo. Tähän vaurauden teko koneeseen liittyen on Gallen-Kallelalla useampiakin maalauksia. Siellä taotaan, puolustustetaan ja ryöstetään. Musiikillisesti osan tunnelmat ovat monijakoisia ja ristiriitaisia kuten valtaan ja vaurauteen liittyvät asiat usein ovat. Toisaalta sävelkieli on staattista, konemaista puputusta ja vaihtuvien tahtilajien tiukkaa jännitteisyyttä korostavaa, toisaalta rauhallisen avonaisia ja koraalimaisia valtaan ja mahtiin viittavia kaarroksia.

Toinen osa Äidin suru, kuvailee äidin tunteita löydettyään ja haravoituaan poikansa ylös tuonen virrasta. Kuvainspiraationa tässä osassa on Gallen-Kallelan vaikuttava maalaus Lemminkäisen äiti. Äiti on yleisesti mytologioissa tärkeä hahmo ja niin myös Kalevalassa. Siellä sankareiden kohdalla äiti mainitaan aina, mutta isästä ei juuri puhuta. Osan nimi, Äidin suru, on aiheena yleismaailmallinen ja ajaton. Äidit kaikkialla kantavat huolta lapsistaan, varsinkin niistä, jotka kohtalon oikusta ovat ajautuneet ongelmiin, joskus jopa sinne tuonen virran partaille esimerkiksi alkoholin, huumeiden tai vaikkapa peliriippuvuuden takia. Osan pääteeman säestys rakentuu kahden vierekkäisen sävelen vuorotteluun perustuvasta, kaipausta ja ikävää symboloivasta kuviosta. Osan tunnelmaa alleviivaa vielä Sicilienne, tuo 6/8 tahtilajissa verkkaan etenevä pastoraalimainen tyylilaji.

Kolmas osa on nimeltään Tietäjä. Kalevalan yksi päähahmoista on ehdottomasti Väinämöinen. Hän on mukana useissa Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista maalauksista. ”Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen” on omissa mielikuvissani lapsuudesta saakka ollut kyllä vanha ja viisas, mutta myös leikkisä, ketterä ja humoristinen hahmo. Kolmannen osan musiikillinen ilme on siksi energinen, osin leikkisä, ehkä koominenkin, mutta toisaalta myös hieman haikea ja surumielinen. Osan melodisissa käänteissä voi tunnistaa myös suomalaisille tuttuja kalevalaisia sävelaiheita ja kaikuja. Gallen-Kallela kuvaa Väinämöistä mm. Sammon puolustus- nimisessä maalauksessa, jossa hän väkevän uhmakkaasti joukkoineen pyrkii suojaamaan tuota seppä Ilmarisen takomaa ihmekonetta. Eikä vähiten, liittyen epäonnisiin naimakauppoihinsa, oli Väinämöisellä tietenkin ratkaiseva rooli myös Sammon synnyssä. Osan loppupuolella kuullaan lyömäsoittimista mm. alasimen iskuja, jotka tässä kohtaa symboloivat Väinämöisen ja Sammon yhteyttä.

Myyttisiä kuvia on Töölö Brassin tilausteos ja se on omistettu tänä vuonna 50 vuotista taiteilijataivalta juhlivalle kapellimestari Elias Seppälälle ja hänen elämäntyölleen suomalaisen puhallinmusiikin hyväksi. Teoksen syntyä ovat sen eri vaiheissa tukeneet Taiteen edistämiskeskus Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimikunnan, sekä Valtion taidetoimikunnan kautta. Myös Zachris Castrenin säätiö sr on myöntänyt hankkeeseen apurahan.

Maalaukset/kuvat: Akseli Gallen-Kallela: Sammon taonta (1893), Lemminkäisen äiti (1897), Sammon puolustus (1896) 

Säveltäjä Juha Pisto (s.1966) on valmistunut vaskisoiton opettajaksi Oulun konservatoriosta vuonna 1990 ja opiskellut samassa oppilaitoksessa myös musiikin teoriaa, sävellystä ja orkesterinjohtoa.

Hän on työskennellyt pitkään erilaisissa koulutus- ja opetus-tehtävissä, sekä toiminut orkesterimuusikkona ja kapellimestarina. Pisto on tullut tunnetuksi myös improvisaatioon liittyvistä koulu-tuksista ja omaleimaisista sovituksista.

Nykyisin työnkuvan pääjuonne on säveltäminen. Tuotanto käsittää laaja-alaisesti niin orkesteri-, kamari-, kuin erilaista kuoro- ja vokaali-musiikkia. Teosluettelosta löytyy esim. sinfonia, konserttoja (baritonitorvi, piano, alttosaksofoni, harppu, klarinetti, nokkahuilu, orkesteri), messu, kantaatteja, sekä musiikkia erilaisille kamarikokoonpanoille ja soolo-soittimille.

Tyylillisesti Piston sävelkieltä on vaikeaa kategorisoida, mutta hyvin usein teoksissa kaarrellaan taitavasti tonaalisuuden ja atonaalisuuden rajapinnoilla. Kotimaan lisäksi Piston sävellyksiä on esitetty mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Latviassa, Itävallassa, Sveitsissä, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Hänen taiteellista työtään ovat tukeneet mm. Taiteen edistämiskeskus, Suomen kulttuuri-rahasto/Pohjois-Pohjanmaan rahasto, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta, Sibelius-rahasto ja Kordelinin säätiö.

Tervetuloa Temppeliaukion kirkkoon myyttisen musiikin pariin!